maanantai 26. toukokuuta 2014

Hengaaja

Olin ajatellut, että kun en pysty skeittaamaan, teen kaikkea muuta mitä normaalisti ei ehdi tai saa aikaiseksi. No, ei se ole ihan niin mennyt. Vaikka kuntoutan ja treenaan joka päivä, tavallinen liikunta ei ole yhtään niin aikaa vievää kuin nuo lautahommat, koska siitä ainakin multa puuttuu sosiaalinen aspekti. Mun treenaamiseen menee puolen tunnin kotitreenistä kahden tunnin uimahallikäyntiin (sisältää matkat ja saunassa istumiset), joten aikaa jää muuhunkin. Ja kuinka hienosti sen ajan käytänkään - norkoilen skeittiparkeilla ja -spoteilla.

Skeittiparkeille vetää söpöt pojat, tietenkin. Niistä yksi vielä ylitse muiden, eli vaikka mä oonkin hengausosastolla, Laurin kanssa on kiva viettää aikaa myös parkeilla.

IMG_7380m
Ei ketään muuta koko parkissa perjantai-iltana, mitä ihmettä

IMG_7508m
Vertillä väreihin sopivana

Söpöjen poikien lisäksi myös söpöjen tyttöjen seurassa on hyvä hengailla. Huomasin, että porukka on menossa lauantaina sessaroimaan ja liityin kameran kanssa seuraan. Aikamoinen kaupunkikierros siitä tulikin ja pari kuvaakin jäi muistikortille.

IMG_7457m

IMG_7479

Saa nähdä, loppuuko hengaus kun treenimääriä voi kasvattaa lisää. Nyt ainaki persusjumista päätellen on määrät ihan kohdallaan, nuo ohjelmaan otetut yhden jalan kyykyt on melko tehokkaan tuntuisia! Samoin keskikroppa on ollut koko sen pari viikkoa, mitä nyt oon treenannu, kroonisessa juntturassa. Vielä ei oo kuitenkaan tullut ikävä takasin köllöttelemään sohvalle kellon ympäri, vaan liikkuminen maistuu ja motivaatio on katossa. Kohta mäkin pomppaan samoille korkeuksille kuin Kea, Lotta ja Janina tuossa kuvassa - ellen vielä korkeammalle!




torstai 22. toukokuuta 2014

Kuntoutushommia

Tällä viikolla oli lääkärikäynti. Kuntoutus tähän asti oli mennyt melko hyvin ja sain hirvittävät määrät uusia vapauksia. "Melko hyvin" sen vuoksi, että suoristumisessa ja koukistumisessa on pientä hiomista, mutta eiköhän ne tule kun sain nyt konkreettiset ohjeet, eli kun ei suoristu niin pistetään suoristumaan painamalla. Kipeetä touhua. Sama koukistukseen, että vipuvoimaa peliin vaan ja painetaan koukistumaan.

Lajivalikoimaan tuli jokaisen kuntoutujan ikisuosikki vesijuoksu, kuntopyöräily ja varovaisesti käytettynä crosstraineri. Lisäksi kävellä saa niin paljon kuin huvittaa, joskin asteittain lisäämällä. Fyssaria en vielä saanut, vaan sen aika on sitten keskikesän tienoilla. Ensimminen vesijuoksukerta onkin jo takana, ja oli muuten ihan käsittämättömän rankkaa puuhaa suhteessa siihen, miltä se näyttää. Tulipa samalla muuten ensimmäistä kertaa käytyä helsinkiläisessä uimahallissa. Koska saan myös kuntopyöräillä, suunnittelin että kerta viikossa vesijuoksua voisi riittää, niin riittää huumorintajukin paremmin. On se vaan niin ankee laji, kun ei vaihdu maisemat, ei ees tunnu että liikkuu ja silti kunto loppuu. Turhauttavaa! Mutta pitää silti olla iloinen, että saa tehdä jotain ja saa liikuntaa.

Nyt on myös löytynyt motivaatiata muuhun kuntoiluun, kuten kuntopiirityyppiseen vatsa-, selkä- ja käsilihasten etsimiseen. Huhuu, onks siellä ketään tai mitään? Aika hyvin sai reilussa kuukaudessa nollattua lihaskunnon. Paino mulla on pysynyt leikkauksesta asti samana, että mukavasti varmaan lihakset korvautunut laardilla. No, nyt on motivaatiota taas palauttaa tilanne vähintään ennalleen.

Treenatusta kropasta puheenollen, kävin kuvailemassa joogaohjaajaani Mariaa Relaaseen tulevaa juttua varten. Itselle jooga on vielä pitkään kielletyllä listalla, mutta jossain välissä hyvin alkanutta joogaharrastajan uraa olisi kiva jatkaa. Näistä kuvista ainakin itse saan inspiraatiota, notkeus ja kropanhallinta kun ei juuri tällä hetkellä oo sitä mitä itsellä on.

IMG_7193m

IMG_7208m

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Kauneutta

On paljon asioita, mitä tykkäisin tehdä, mutta joille ei löydy aikaa. Nyt oon yhtä niistä toteuttanu oikein antaumuksella.

IMG_7117m

En yleensä käytä kauheesti aikaa kauneudenhoitoon. Kynsien lakkaus, hiusten laitto, ihonhoito, mitä näitä nyt on. Tykkään kyllä vaikkapa lakatuista varpaankynsistä, mutta viime kesänäkin sain skeitatessa molemmat isovarpaankynnet irti, joten eipä se jäljellä olevienkaan lakkaus olisi mun varpaista kauniita tehnyt. Sitä paitsi kynsilakan kuivuminen kestää ihan tajuttoman kauan. Duunin ja laskemisen/skeittauksen jälkeen kotiintultua ei myöskään huvita levitellä jotain 10 minuuttia vaikutusaikaa tarvitsevia hiusnaamioita, kun ainoa, mitä oikeasti haluaa, on kaatua sänkyyn pikasuihkun jälkeen. Silti mulla on lapsenomainen kiinnostus kaikkia kosmetiikkatuotteita kohtaan. Ehkä just siksi, että en juurikaan käytä niitä, niin ne on edelleen vähän kuin lapselle äidin jännittävät, hyväntuoksuiset kosmetiikkapurnukat.

Nyt, kun elämä pyörii pitkälti sisätiloissa, oon ottanut ilon irti ylimääräisestä ajasta. Onneks mulle oli kertynyt jonkinmoinen kokoelma "testaan näitä sitten kun on aikaa" -osaston kosmetiikkaa. En ole valehtelematta elämässäni tehnyt niin montaa kasvonaamiota, kuin viimeisen kuukauden aikana (ehkä osittain sikis, että en vieläkään tajua miksi niitä tehdään). Oon käyttänyt kaikkia kolmea omistamaani kynsilakkaa. Oon kokeillut eri hiustuotteita ja tehnyt erilaisia meikkejä. Siis ihan mahtavaa. Harkitsin jopa, että kävisin ottamassa ripsienpidennykset, mutta en saanut ainakaan vielä aikaiseksi.

IMG_7113m

Lisäksi oon lukenut naistenlehtiä ja oppinu kauheesti uutta. Kuten, että oon laittanut hiuspinnit aiemmin juuri väärinpäin ja että purkkien kyljissä se rinkula, jossa on numero sisässä, tarkoittaa avatun tuotteen säilyvyyttä kuukausissa (olin todennäköisesti ainoa 34-vuotias naispuolinen ihminen maailmassa, joka ei tiennyt sitä).

IMG_7119m

En kylläkään oo yhtään kauniimpi kuin aiemminkaan, mutta ei se haittaa. Tää on mun toipilasajan harrastus. Tai sitten tää on kokonaan uusi harrastus, ja tulevaisuuden skeittireissuilla muut jonottaa kylppärin oven takana, kun mä taivuttelen ripsiä ja valitsen päivän fiilikseen sopivaa rajauskynää haha.

Kuvat Roihuvuoren Kirsikkapuistosta lauantailta, vikan kuvan otti Lauri.

keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Tyttörullalautailijoiden skeittikesä

Ollaan tässä suunniteltu Tyttörullalautailijoiden kesän ohjelma ja näyttää aktiivisemmalta kuin koskaan TRL:n yhteisten juttujen osalta. Tämä johtuu siitä, että oli paljon porukkaa ideoimassa ja myös vastuu eri tapahtumien järjestämisessä jakaantui. Eihän kukaan halua kesäänsä viettää tapahtumia muille järjestellessä, vaan kiva on välillä järjestää ja välillä vaan osallistua…

Järkkäilemässä on tietenkin TRL:n hallitus, mutta myös paljon muita. Ja niinhän sen pitääkin mennä, kun useempi tekee jotain saadaan paljon aikaan. Kuvassa TRL:n uusi hallitus, kun kokoonnuttiin meillä eilen jakamaan käytäntöjä toimimisesta halituksessa. Lauri sai kiitollisen tehtävän "pikaisesti napata kuvan" viidestä naisesta… Helppo homma, varsinkin nopee, hehe… Loppujen lopuks tää tais olla eka otettu kuva, vaikka toki piti ottaa kakskytä muuta varmuuden vuoksi, jos sais kaikille yhtäaikaa jäkevän ilmeen.

IMG_7049m
Uusi hallitus eli Kea, Maili, Reetta, minä ja Janina, kuvasta puuttuvat Bea ja Fia

TRL:n kesä alkaa perinteisillä kesäsessareilla perinteisesti Tullikirjurissa. Tapahtumasta on jo eventti Facebookissa, joten sieltä lisätietoja. Tullarin lisäksi samantyyppisiä rentoja parkkisessareita pidetään ilmeisestikin kahdet, varmaankin kesäkuun lopussa ja elokuussa jossain vaiheessa.

Kesäkuussa on näillä näkymin ohjelmassa minisessarit. Viime vuonna oltiin Hemmon minillä Järvenpäässä, tänä vuonna uuteen osoitteeseen samalla konseptilla eli skeittausta ja grillausta ohjelmassa! Viime vuonna oli ihan huippua, joten suosittelen osallistumaan. Lisää tietoa piakkoin Facebookissa tai TRL:n sivuilla.

IMG_3699m
Viime kesäiset minisessarit aluillaan, pian tämän jälkeen minin hylyt olikin porukkaa täynnä

Uutena ohjelmistossa tulee olemaan aloitteljasessarit kesäkuussa. Tämän matalampaa kynnystä aloittamiseen tuskin tulee, joten jos skeittauksen aloittaminen kiinnostaa, seuraa TRL:n kanavia.

Kahtena kesänä käytyä valokuvaskabaa ei näillä näkymin enää pidetä, vaan kisa muuntaa muotoaan videoklippiskabaksi. Vaihtelu virkistää, pitäisköhän itekin innostua kuvaamaan videota...

kisakuva
Viime vuonna nousin valokuvaskabassa yhdeksi yleisön suosikeista tällä kuvalla Maijasta.


Kesän loppupuolella edessä on perinteiset SM-kisat ja Hookupit, tällä kertaa 22.-24.8. eli vähän myöhempään kuin lähivuosina. Mikäs sen mukavempaa, munkin pitäis olla silloin jo takas laudalla, ei sitten kun nollatatsilla kisaamaan heh. No ei sentään, mutta ajateltiin järkätä jotain pienemmän osallistumiskynnyksen tapahtumaa siihen kylkeen, katotaan mitä saadaan aikaiseksi.

Tällästä siis Helsingissä tulevana kesänä, tervetuloo osallistumaan.

lauantai 10. toukokuuta 2014

Spotilta spotille

Haluisin tietenkin jo takas laudalle muutenkin, mutta nyt iski erityisesti tarve päästä skeittaan spotteja. Siis jotain muuta kuin parkkeja, mieluiten ehkä jotain klassisia Tampere-spotteja (joita suurinta osaa ei enää edes ole, joten toive on siinäkin mielessä absurdi).

Nyt kun vihdoin on alettu Suomeenkin rakentaa kaaripainotteisia betoniparkkeja, on alettu myös kitistä, että pitäisi rakentaa enemmän plazoja. Kaikkihan ei tietenkään halua skeitata kaaria, ihan ymmärrettävää. En oo lähiviikkoina hirveesti kävellyt kaupungilla, mutta viimeks kun niin tein, siellä oli aika paljon katukivetyksiä, rappusia ja muuta plazakampetta. Sellasia siis tarvis skeittiparkkeihinkin, että skeittaus voisi sitten tapahtua skeittipaikoilla, eikä esim. häiritsemässä kunnollisia kansalaisia missään ihmisten ilmoilla.

Kun alotin skeittaan, en juurikaan skeitannut parkeissa. Ei sillä, että skeittiparkkeja hirveästi Tampereella olisi ollutkaan, mutta silloin jos kävin parkeilla, siellä skeitattiin miniä (tai verttiä). Pelkkä parkkiskeittaaminen muuttaa lajia varsin keski-ikäiseksi. Mähän sen tiedän, viimeset viis vuotta oon skeitannu vaan parkeissa. Lukuunottamatta kesää Michiganissa, jolloin skeittasin Amerikan huonoimpia spotteja koko kesän ja hauskaa oli.

Takasin 90-luvun Tampereelle. Silloin skeitattiin ainakin Klasulla eli koulun pihassa, missä on sopivasti rappuset keskellä ja hyvä asvaltti. Oli siis 90-luvulla, flätin nykyisestä kunnosta en tiedä. Yliopisto oli toinen vakiomesta, se alue on tosin muuttunut, joten en tiedä, onko niitä samoja spotteja vielä. Lisäks sitten siellä sun täällä, tulipahan Tampere tutuksi ja vähän naapurikunnatkin siinä sivussa.

2014-05-06 11.50.48
Yliopistolla jo lukioaikana, ei kyl näkyny koearvosanoissa

2014-05-06 11.50.08
En muista spottia, mutta kompensaatioksi en myöskään muista kuka täs skeittaa.

2014-05-06 11.49.31
Nyt en osaa tarkkaan laittaa kartalle. Tampellaakohan tää olis, jossain keskustan liepeillä kuitenkin.

2014-05-06 11.46.21
Hatanpäällä

2014-05-06 11.51.28
Klasulla

Ysärispottien lisäks haaveilen jostain syystä Tikkutehtaalla skedeemisestä. Tampereella ollessani katoin jatkuvalla syötöllä klippejä sieltä ja lisäks selasin Instagramin läpi aiheeseen liittyen. Sen jälkeen kokosin mielessäni to do -listan seuraavalle kerralle, kun meen sinne, sisältäen tietysti täysin absurdeja asioita omaan tasoon nähden, varsinkin siihen tasoon mikä tulee oleen pitkän tauon jälkeen. Melko turhaa toimintaa, mutta menee nää päivät näinkin… Parempi ainakin, kuin miettiessä, että olin varannut täksi viikoksi mökin Leviltä ja menemättä jäi. Muut toki meni, joten siellä on mökillinen omia parhaita laskukavereita laskemassa kevätlunta auringonpaisteessa ja juhlimassa Levi Campilla. Toisaalta sehän nyt on nähty niin monta kertaa, toisin kuin vanhat valokuvat. Ehheh.

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Elämää sohvan uumenissa

Siirsin päivystyspisteeni taas vaihteeksi Tampereelle. Aika sohvapainotteista edelleen tää elämä, tosin kavereita tulee nähtyä jopa ihan keskustassakin. Kiva taas vähän päästä kartalle Tampereen ravintoloista ja kahviloista, eilen tuli kepiteltyä useampaankin paikkaan Tammelassa.

Moni on kysynyt, onko tylsää kun ei pysty tekeen mitään. Ei ole, on itseasiassa aika siistiä. Päivät kuluu yllättävän nopeasti. Toki teen jonkun verran töitäkin arkipäiväisin kotoa käsin, mutta lähinnä luen kirjoja. Surffailen netissä vähän keskittyneemmin kuin yleensä, kommentoin enemmän lukemiani blogeja. Puhun enemmän puhelimessa ja näen enemmän ihmisiä. Olipa meillä pitkästä aikaa couchsurfaajakin yöpymässä.

Varsin erilaista siis, kuin yleensä. Talvella menee töiden jälkeen laskeen ja kesällä skeittaan, viikonloppuisin lähetään lasku/skedereissulle mihin ehkä yhdistetään jotain muuta ja iltaisin on usein isompien reissujen suunnittelua ja järkkäilyä. Aina on jotain, mitä pitää ehtiä tehdä. Lomalla varsinkaan ei oo aikaa olla tekemättä mitään, pitää päästä reissuun mieluiten heti perjantai-iltana loman alkaessa ja palata viime tinkaan, että saa maksimoitua reissujen pituuden. Tietysti niin tekee, koska niin haluaa tehdä. Mutta onkin yllättävän mukavaa vaan olla himassa.

Photo 26.6.2013 5.23
Normaali olotila lomalla, kuvan napsas Lauri San Josessa.

Ens viikolla alkaakin jo kuntoutus. Loppuu sohvalla täyspäiväisesti lorviminen, kun saa ja tarvii alkaa varaan painoa jalalle ja tekeen puolittaisia kyykkyjä. Voi olla ekat päivät aikamoista tuskaa, kun joutuu lihakset ja nivelet kuukauden tauon jälkeen hommiin.