sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Sunnuntai10

Nyt se on julkista, joskaan ei vielä julkaistu. Tehtiin oma skeittizine nimeltään Sunnuntai10. Idea lähti Sankun kanssa yhden kesäisen skeittikuvausreissun jälkeisellä terassituokiolla. Eilen sitten otettiin liimapuikot kauniisiin kätösiin ja laitettiin lehti kasaan. Julkaisu tapahtuu ensi sunnuntaina klo 10.

IMG_1251m

Itse tein zineen yhden haastattelun, josta tuli tosi onnistunut varsinkin ulkoasun suhteen, nauran ääneen joka kerta kun katson sitä. Lisäks kirjotin yhden reissujutun. Tai sen reissujutun teki oikeastaan Liina, joka on mun blondimpi alterego. Ymmärrätte kun (jos) luette.

Melkein kaikki, ketä kysyttiin mukaan, lähti tuottamaan tekstiä tai kuvia. Ihan älyttömän mahtavaa. Kysyttiin jengiä messiin vähän sillä perusteella, mitä aihealuetta ehkä mahdollisesti vielä uupui. Konkreettiseksi kokoajaporukaksi muodostui osittain randomisti mun ja Sankun lisäksi Janina ja Sonja. Vaikka kirjottaminenkin on ollut ihan jees, niin siisteintä oli se, kun sai saksia, liimata, saada helvetin huonoja otsikko/sivuntäyttöideoita ja sitten toteuttaa ne. Käsittämättömän hienoa toimia nollaitsekritiikillä!

IMG_1257m
Kuvan otti Sanku

Mitään nettiversiota ei oo tulossa, joten jos haluatte nähdä sisältöä, ei auta kuin metsästää paperikopio. Oman kappaleen voi tilata osoitteesta sunnuntai10 at gmail,com. Yritetään järkätä niitä johonkin julkiseenkin myyntiin. Hintaa taidepläjäyksellä on kolme euroa, postitettuna postikulut päälle.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Tennisurani huipentuma

Mikä oli parasta viikon reissulla työkavereiden kanssa Biarritzissa? Viikko konaisuudessaan oli ihan loistava, mutta parasta viikossa oli täysin odotusten, logiikan ja maailmankaikkeuden järjestyksen vastaisesti tennis.

Oon pelannut tennistä muistaakseni kaksi kertaa aiemmin, ja ihan diggaillut. Työkaverini on entinen tenniksen ammattivalmentaja, ja puhetta on ollut, että mennään joskus Helsingissä pelaamaan. Eipä olla koskaan saatu aikaiseksi mennä, mutta nyt työkaveri pakkasi mailat mukaan Biarritziin ja yksi alkuilta vuokrattiin kenttä rugbystadionin vierestä.

Tää oli tosiaan kolmas kerta, kun pelasin tennistä, ja vasta"pelaaja" sai hyvää liikuntaa noutaessaan palloja oman kentän lisäksi myös molemmilta naapurikentiltä. Vaikka osumavoimakkuus ja -suunta ei ihan aina ollut hallinnassa, kannustus oli kunnossa. Välillä, kun lyönti lähti hyvin, useampi tuhat ihmistä alkoi hurraamaan ja huutamaan. Upea tunne! Olin kyllä niin tennisurani huipulla! Pelikaveri kehtasi epäillä, että ne kannusti niitä rugbynpelaajia, joilla oli iso ottelu siinä kentän viereisellä stadionilla, tv-tuotantokin käynnissä. En sitte tiiä miten oli, mutta otin kyllä kannustuksen henkilökohtaisesti, kyllä ne ranskalaiset on mukavaa porukkaa.

Käytiin toinenkin kerta vielä pelaamassa, mutta silloin niin moni kannustaja ei ehtinyt paikalle. Toinen työkaveri onneks tuli pelaamaan meidän kanssa ja otti pari kuvaakin. Esimerkiksi allaoleva kuva kertonee mun taidoista enemmän kuin tuhat sanaa, mites toi pallon sijainti?

IMG_1101m